Perhe-elämää kyttäämässä

Retki Pappilanniemeen oli päätöksessä ja päätin tarkastaa tilanteen Pappilansalmen luota. Siellä voisi olla joitakin vesilintuja liikkeellä.

Ajoin autolla pienen pyrähdyksen salmen entisen lossin kohdalle ja harmikseni huomasin paikalla olevan yhden auton ja siinä ihmisen kännykkää räpläämässä. Pysäköin kuitenkin toiselle puolelle rantaa.

Siinä samassa huomasinkin vesilinnun poikasia ihan rantavedessä. Emo vilahti esiin myös. Tukkakoskeloita. Tämä oli ensimmäinen kerta nähdä tukkakoskelon poikasia. Paikalla olleesta toisesta autoilijasta välittämättä laitoin auton ovet lukkoon ja lähdin konttaamaan kohti rantapuuta. Etenin aina kun emo oli pään veden alla kaloja tähyilemässä ja pääsin nopeasti puun taakse.

Emo todennäköisesti huomasi minut, mutta se oli aivan omissa puuhissaan ja kalasteli omia aikojaan

poikasten tehdessä samoin. Poikasten pyrähtelyä kalojen perässä oli veikeää seurata. Kun kalaparvi osui kohdalle alkoi kova ralli jossa emo ja poikaset syöksyilivät sinne tänne veden kohistessa. Kalatiiroja pyöri välillä ympärillä ottamassa oman osansa kala-antimista.

Tässä paratiisissakin oli käärme tai pari. Kalalokit seurailivat koskeloiden puuhia ja tekivät välillä ylilentoja. Välillä tuntui että tukkakoskelo emo haki minusta lokkeja vastaan, koska minun vaihtaessani paikkaa se tuli lähemmäs. Liian lähelle päässeet lokit emo hääti pois, mutta en pitäisi ihmeenä vaikka muutama poikanen päätyisikin lokkien ruuaksi. Sen verran huolettomasti emo välillä kalasteli. En ottanut koko perheestä yhteispotrettia kun poikaset olivat sen verran hajallaan enkä muista poikasten määrääkään laskea, mutta kymmenen paremmalla puolella poikasten lukumäärä todennäköisesti huiteli.

Poikanen hakee kalan myös aivan rantahietikolta