Lepohetki

Käpytikka (Dendrocopos major)

Pica pica

Toinen valkoselkä

Valkoselkätikkanaaras

Nakkelia etsimässä

Oli kylmä, suorastaan jäätävä pakkasaamu tänään, kun pyöräilin kohti tuttua lintupaikkaa jalusta repun päälle viriteltynä. Auringonnousu ajoittui säätiedotuksen mukaan perille saapumiseni aikoihin eli 06.30. Aikaa olisi käytössä niukasti ennenkuin pitäisi lähteä takaisin kotiin lapsia herättelemään. Ruokintapaikalla oli käynnissä aamupalan syönti keltasirkuilla, tiaisilla ja puukiipijäkin oli paikalla. Muutama vihellys kuului jostain lähistöltä. Vihellys, joka todennäköisimmin oli varpuspöllön aamuhuutelu. Vihellys loppui liian aikaisin, että olisin ehtinyt paikallistaa huutelijaa. Ajan ollessa vähäinen jätin sen etsimisen sikseen.

Tikat koputtelivat, rummuttelivat ja ilmoittelivat itsestään. Tunnistin niistä palokärjen ja käpytikan. Kolmaskin rummutus kuului.

Retken yksi pääkohteista oli pähkinänakkeli. Nakkeli pysytteli poissa ja keskityin etsimään ja katselemaan muita lajeja.

Varpaat jäätyivät ja alkoi olla kiire kotiin. Pakkasin tavarat ja aloin pyöräillä kotiin hitaasti. Pysähdyin vielä katsomaan pidempään rummuttavaa tikkaa ja kohta kaivoin jo taas kameraa esiin...

valkoselkätikka, 14.03.2013

Klassikko vai klisee?

70-200 2.8L USM + 1,4x TC

Koskikara bongattu

Illan hämärtyessä lumen tuiskuttaessa vinoon kävin katsomassa Runnilla talvehtivia. Tämä oli ennen kaikkea katselureissu, mutta ei kuvamateriaalistakaan haittaa olisi. Paikalla oli muutama koskikara lennähtelemässä ja lepäilemässä jään reunalla melko kaukana asemapaikastani. Muistoksi jäi tämä kuva ja panoraamakokeilu työpaikan D700-kameralla ja 24mm PC-E- objektiivilla.

Latu hukassa!

Viime viikolla hiihdin tästä samasta kohdasta hyväkuntoisella ladulla. Nyt näyttäisin olevani metsäautotiellä. Taitaa olla kevät tulossa..se siitä vakiolenkistä. Lintupitoisimmat kohdat ovat onneksi tallella, joten voin edelleen hiihtää lintuja katselemaan. Lenkin varrella kuulee pyyn vihellystä, tiaisia, korppeja, käpylintuja, punatulkkuja ja muita tavallisempia lintuja.

Käpytikan pajapuu sijaitsee onneksi latupohjalla, joka on edelleen kunnossa, vaikka onkin suljettu kummastakin päästä. Paja on valitettavasti sen verran korkealla, ettei siitä minun objektiivivalikoimallani ylletä kovinkaan lähelle. Nyt kun palautin lainassa olleen 70-300 IS USM:än, on pisin polttoväli 280mm (70-200 2.8L USM + telejatke) ja kroppikerrointa voi laittaa 1,6 päälle. Sellainen polttoväli riitti Hannu Hautalalle ja monelle filmikuvaajaklassikolle moneen hienoon kuvaan. Näistä kavereista on minulla vielä paljon opittavaa.